Ennen kesää kävimme uutisessamme läpi, miten vaikea vuosi 2018 oli kunnille. Valtionosuusleikkaukset ja verotulojen väheneminen kurittivat myös ns. Maisema-kuntien taloutta merkittävästi ja jopa monet kustannustehokkaimmat kunnat olivat pakotettuja kirjaamaan alijäämää. Useat kunnat ovatkin aloittaneet merkittävien talouden tasapainottamistoimien suunnittelun, joiden tukena myös Kuntamaisema on.
Mikäli väliaikaisista valtionosuusleikkauksista todella luovutaan, antaa se ainakin näennäistä helpotusta usean kunnan talouteen. Samaan aikaan kuitenkin päätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta ja rahoituksesta ovat yhä edelleen auki. Asian roikkuminen aiheuttaa suuria vaikeuksia ja epävarmuutta siihen, miten jäljelle jäävät palvelut tulisi sote-palveluiden mahdollisen siirtymisen jälkeen tuottaa ja millainen rahoituspohja kunnilla on käytössään palveluiden järjestämiseen.
Kouluverkko vaikuttaa kustannustasoon
Muista kuin sote-palveluiden kustannuksista perusopetus muodostaa keskimäärin yli neljänneksen ollen näin suurin palvelukokonaisuus. Tämä yksistään on jo edellytys palveluiden tehokkaalle järjestämiselle. Oheisessa kuvassa on esitetty, miten koulukoko vaikuttaa alle 100 oppilaan alakouluyksiköiden oppilaskohtaiseen kustannukseen (ilman kuljetuskustannuksia). Lähtökohtaisesti voi sanoa, että suuremmat yksiköt laskevat oppilaskohtaista kustannusta. Yksikkökoon kasvaessa esimerkiksi kahdestakymmenestä kuuteenkymmeneen oppilaaseen, laskee oppilaskohtainen kustannus lähes 4.000 euroa.
Kouluikäinen väestö vähenee
Samaan aikaan myös syntyvyys on aivan muutamaa kasvukeskusta lukuun ottamatta laskusuuntainen koko maassa. Oheinen kuvio kertoo, miten kouluikäinen väestö tulee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kehittymään Kuntamaiseman asiakaskunnissa vuodesta 2018 eteenpäin. Ennuste vaihtelee kuntakohtaisesti paljonkin, mutta keskimäärin tulee kouluikäinen väestö tippumaan noin 13 % vuodesta 2018. Tilastokeskus julkaisee tarkemmat kuntakohtaiset ennusteet syyskuun lopulla.
Lopullisiin kouluverkkopäätöksiin vaikuttavat monet tekijät ja mahdollisten kouluverkkoon kohdistuvien muutosten lapsivaikutusten arviointi kuuluu kunnan tehtäviin. Asiakaskunnista saamamme kokemuksen perusteella siirtyminen suurempiin yksiköihin tarjoaa ainakin opettajille aikaisempaa suurempaa vertaistukea. Talouden- ja toiminnan näkökulmasta voi kuitenkin sanoa, että ellei muuttoliike tee nopeaa siirtymistä kaupungeista takaisin haja-asutusalueille, on monen pienen koulun lopettaminen yhä todennäköisempää.
Kiinnostuitko? Kysy lisää:
Taru Aihinen, asiantuntija (sivistys- ja vapaa-aikapalvelut, tekniset palvelut ja keskushallinnon palvelut)
puh. 040 721 50 84