Lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtamisessa on aika siirtyä puheista tekoihin

Blogi

31.08.2022

Lapsibudjetoinnista yhteinen työkalu hyvinvointialueille ja kunnille

Menneet pari vuotta ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta vaikeaa aikaa. Koronakriisi heikensi etenkin jo ennestäänkin heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta, kun lapsille ja nuorille tarjottavia palveluita jouduttiin rajoittamaan.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä siirrettiin muihin pandemian edellyttämiin tehtäviin, millä on ollut suuri vaikutus esimerkiksi koulujen terveystarkastusten toteutumiseen (THL, 2022). Samaan aikaan palveluiden tarve on kasvanut, kun esimerkiksi ahdistuneisuus ja mielialapulmat ovat lisääntyneet. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki noin 30 prosenttia tytöistä, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 20 prosenttia (Helakorpi & Kivimäki 2021).

Samaan aikaan raskaampien palveluiden tarve on kasvamassa. Vuonna 2021 kunnista 93 % arvioi koronaepidemian lisäävän lastensuojelun asiakasmääriä ja 76 % arvioi sijoitusten määrän kasvavan (Eriksson et al. 2021). Tänä vuonna vielä Ukrainan sota ja sen mukanaan tuoma taloudellinenkin epävarmuus ovat lisänneet lasten, nuorten ja perheiden taakkaa ja huolta tulevaisuudesta.

Uudistuksessa tuhannen taalan paikka arvioinnin kehittämiseen

Nyt valmistellaan historiallisen suurta palveluiden uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen yhdistyessä laajoiksi hyvinvointialueiksi ja kuntapalveluiden jäädessä edelleen kuntiin. Sote-uudistus vaikuttaa erityisellä tavalla juuri lasten ja nuorten saamiin julkisiin palveluihin, sillä niistä valtaosa – kuten sivistystoimi ja nuorisotoimi – jää edelleen kuntiin. Taloudenkin näkökulmasta lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palveluiden kustannuksista noin 70 % on sivistystoimen palveluihin liittyviä kustannuksia ja vain n. 25 % sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia (NHG/Kuntamaiseman aineisto).

Lapsiin ja perheisiin on kohdistunut merkittävä määrä rajoitustoimenpiteitä, ja vaikka lapsivaikutusten arvioinnista on puhuttu jo vuosia, julkisessa keskustelussa on näkynyt melko vähän systemaattista lapsivaikutusten arviointia. Etenkin lapsivaikutusten talousvaikutusten arviointi, kuten lapsibudjetointi*, on jäänyt alueilla toteuttamatta. Yhteistä tahtoa asian toteuttamiseksi on ollut lasten ja perheiden palveluiden linjajohdossa, mutta osaamista tai resursseja konkreettiseen tekemiseen on ollut puutteellisesti. Valtiovarainministeriön toteuttaman lapsibudjetoinnin selvityksen myötä on asia jälleen noussut näkyvämpään keskusteluun. Lue lisää valtiovarainministeriön tiedotteesta: Selvityshenkilöt: Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointi käyntiin piloteilla. Lapsiasiavaltuutettu on myös esittänyt pettymyksensä, kun pitkään suunniteltu lapsistrategia ei ole näillä näkymin saamassa pysyvää rahoitusta valtion budjetista.

Nyt jos koskaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen tulee tarpeeseen. Lapsibudjetointi* tulee olemaan yksi käyttökelpoinen työväline myös kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnalle. Yhdyspinta kunnan ja hyvinvointialueen välillä ja yhdyspinnalla toteutuvan työn toimivuus tulee olemaan merkittävässä roolissa niin palveluiden johtamisen kuin asukkaiden palvelukokemuksen kannalta. Yhdyspinnan saumatonta toimintaa tukee ratkaisevasti relevantin tiedon saatavuus (STM, 2018).

Lapsibudjetoinnin työkalu tukee vaikuttavaa ohjaamista

Lapsibudjetointi tuo kunnan ja hyvinvointialueen käyttöön yhteisen tietopohjan ja työkalun yhteisten tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyyn ja tukee palveluiden kokonaisvaltaista ohjaamista ja johtamista. Lapsibudjetoinnin tietopohjasta tulee ilmetä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne, palveluiden käyttö ja kustannukset ja kunnittaiset erot näissä. Yhteinen työkalu tukee kuntia tehtävässään tuodessaan läpinäkyvyyttä hyvinvointialueen tuottamiin palveluihin (esim. raskaampien lastensuojelullisten palveluiden kysyntään alueella). Lisäksi se tukee myös hyvinvointialuetta hahmottamaan palvelutarpeen eroja alueen sisällä. Tällöin resurssien ohjaaminen vaikuttavasti mahdollistuu. Ennen kaikkea lapsibudjetoinnista muodostuu työkalu yhteistyön konkretisoimiseksi yhteisiksi tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja niiden seuraamiseksi. Lisäksi se tarjoaa lapsivaikutusten talousvaikutuksen arviointitietoa.

NHG/Kuntamaisema on toteuttanut lapsibudjetoinnin pilotointia viimeksi Jyväskylän kaupungin kanssa. Pilotoinnissa toteutettiin tilinpäätöstietojen luokittelu ja laskenta lapsibudjetoinnin menetelmällä, mittava tilastoindikaattoripankin koonti sekä visuaalinen mittaristo ja analyysi lapsibudjetoinnin tuloksista. Jyväskylän kaupunki hyödyntää tietoa mm. menneen arviointiin sekä tulevaan talousarviovalmisteluun. Alueella pohditaan myös lapsibudjetoinnin käyttöönottoa laajemmin hyvinvointialueen ja kuntien tulevassa yhdyspintatyössä.

 

Laura Käsmä, johtaja, NHG/Kuntamaisema: laura.kasma@kuntamaisema.fi

Virve Jokiranta, johtaja, NHG: virve.jokiranta@nhg.fi

 

*Valtiohallinnon (ministeriöt), kunnan, kuntayhtymän tai maakunnan talousarvion tarkasteleminen lapsenoikeus -ja –etunäkökulmasta. Lapsibudjetoinnilla viitataan käytäntöihin, jotka mahdollistavat lapsiin kohdistuvan talousarvion osuuden jäljittämisen valtion, kunnan tai maakunnan budjetista. Budjettia analysoitaessa tulee tarkastella myös sitä, onko lapsiin kohdistetut määrärahat todella käytetty ja onko resursointi ollut johdonmukaista suhteessa lapsipoliittisiin tavoitteisiin. (Jokiranta et al. 2020)

Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:2. Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella. Esa Iivonen & Kirsi Pollari. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163774/VN_2020_02.pdf?sequence=1

THL, 2022. astusten toteutuminen koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa lukuvuonna 2020–2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143937/URN_ISBN_978-952-343-830-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL, 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL, 2021. Koronan vaikutukset lastensuojeluun – osa 2. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141537/URN_ISBN_978-952-343-644-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM, 2018. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi – Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160555/LAPE-loppuraportti_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y