Lapset ja nuoret keskiöön julkisten palveluiden suunnittelussa – lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin tarvitaan kunnissa työkaluja

Blogi

23.08.2021

Lapset ja nuoret halutaan julkisten palveluiden suunnittelun keskiöön, mikä onkin ollut valtakunnallinen tavoite jo pitkään. Maaliskuussa 2020 valtioneuvosto asetti parlamentaarisen komitean valmistelemaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvaa kansallista lapsistrategiaa, joka ylittää hallituskaudet ja yhdistää eri hallinnonaloja.

Lapsistrategiakomitea toteaa, että ”kansallisella lapsistrategialla tulee luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lapsistrategian toimeenpanon ja seurannan tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja vaikutuksellista. Nyt tehdyllä lapsistrategialla turvataan lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen yli hallituskausien.”[1]

Lapsistrategian yhteyteen asetettiin myös lapsibudjetointia koskeva työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten lapsibudjetointia koskevia menettelyjä ja osaamista kehitetään laajasti yli hallituskausien lapsistrategian toimeenpanovaiheessa. Työryhmän juuri valmistunut raportti julkaistiin 19.8.2021.

Lapsibudjetointi on talousvaikutusten arviointia, jota tulee tehdä kiinteänä osana lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetoinnin avulla saadaan vastaus siihen, mikä osa julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia lapsiin kohdistetuilla euroilla saadaan aikaan. Lapsivaikutusten arviointiin edellyttää lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on myös Suomea velvoittava ihmisoikeussopimus. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus tulla ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa.[2]

Vuonna 2020 valtioneuvoston kanslian koordinoiman selvitys- ja tutkimustoiminnan selvitys kartoitti lapsibudjetoinnin mahdollisuuksia julkishallinnon päätöksenteossa. Selvityksen laati Nordic Healthcare Group yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Selvityksessä todettiin, että keskeisimpiä syitä siihen, miksi lapsivaikutusten arviointia ei toteuteta systemaattisesti kunnissa, on tiedonpuute siitä, miten lapsibudjetointia kuuluisi toteuttaa. Lisäksi selvityksessä tunnistettiin esteitä lapsilähtöisen budjetoinnin toteuttamiseksi. Näitä olivat erityisesti pienempien kuntien rajalliset talous- ja yleishallinnon resurssit, kirjanpidon ja taloushallinnon järjestelmien puutteet ja lapsibudjetoinnin jääminen irralliseksi muusta kunnan toiminnasta.[3]

Kuntamaisema (osa Nordic Healthcare Groupia) on myös tunnistanut lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palveluiden arvioinnin, suunnittelun ja budjetoinnin tärkeyden ja vaikeuden. Siitä syystä olemme luoneet Valtioneuvoston lapsilähtöisen budjetoinnin selvitykseen pohjautuvan Labu-työkalun, jonka tarkoituksena on helpottaa kuntia ja muita toimijoita lasten ja nuorten palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Labu-työkalulla pystytään yhdistämään kunnan, kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kustannukset ja siten tarkastelemaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia kokonaiskustannuksia palvelulähtöisesti.

Lapsibudjetoinnissa organisaatiolähtöiset talous- ja tilinpäätösrakenteet luokitellaan kansallisten suositusten mukaisesti palvelulähtöiseen muotoon, mikä mahdollistaa vertailtavuuden sekä alue- ja sektoririippumattoman tarkastelutavan lapsiväestön budjetista ja talousvaikutuksista. Lisäksi työkalu kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvointia ja palveluiden käyttöä kuvaavia indikaattoreita eri lähteistä (mm. Tilastokeskus, Sotkanet), kuten toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, lastenpsykiatrian käyntimäärät, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat, varhaiskasvatukseen osallistuneet ja koulukiusattujen osuus.

Myös THL on laatinut ohjeistuksen lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen käytännössä. THL:n Lapsivaikutusten arvioinnin ohjeen mukaan lapsivaikutusten arvioinnissa on 11 vaihetta[4]. Kuntamaiseman Labu-työkalu on luotu tarjoamaan tukea työn jokaiseen vaiheeseen:

Kuva: Labu-työkalu lapsivaikutusten arvioinnin jokaisen vaiheen tukena

Kuten lapsilähtöistä budjetointia koskeneen selvityksen loppuraportissa todetaan, lapsibudjetoinnilla ei ole tarkoitus korvata nykyisiä budjetointi- ja tilinpäätöstapoja, vaan tarkoituksena on tuottaa lisätietoa entistä vaikuttavamman päätöksenteon tueksi. Lapsibudjetoinnista hyötyvät niin päättäjät, talousjohto, toimialojen johto kuin myös itse lapsiperheet. Sitä kautta saadaan mm. tietoa, kuinka paljon euroja on käytössä lasta kohden, kuinka paljon on panostettu ennaltaehkäiseviin, tukeviin sekä korjaaviin palveluihin (palvelurakennetieto) ja kuinka paljon kuluista menee itse palvelutuotantoon.

Kuntamaiseman Lapsibudjetoinnin Labu-työkalu tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista tukea johtamista ja toimintaa eri sektorien tai toimijoiden, esimerkiksi sote- ja sivistyspalveluiden välillä. Näin nykyisten talousarvio- ja strategiaprosessien tueksi on saatavissa helposti hyödynnettävää tietoa, joka ottaa huomioon lasten ja nuorten koko palveluketjun.  Labu-työkalu toteutetaan pilottina 2021 aikana ja mukana on jo kuntia – mukaan syksyn raportointiin ehtii vielä liittymään.

Kiinnostuitko aiheesta tai haluat kuulla lisää lapsibudjetoinnin työkalusta?

 

Ota yhteyttä:

Laura Käsmä, johtaja, p. 040 585 1011, laura.kasma@kuntamaisema.fi

Virve Jokiranta, johtaja, p. 050 3467116, virve.jokiranta@nhg.fi

 

[1] Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y

[2] YK. Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59–60/1991). https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

[3] Jokiranta, Virve; Peltonen, Milla; Rissanen, Antti; Rosenqvist, Susanne; Voltti, Samuli; Käsmä, Laura; Luoma, Julia; Falk, Sonja; Kuokkanen, Julia. Lapsilähtöinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:23. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162217/VNTEAS_2020_23.pdf

[4] THL. Lapsivaikutusten arviointi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136377/PP_LAVA_prosessikuvaus_vihr_lape_ilme.pdf?sequence=1&isAllowed=y