Monet kunnat kamppailevat kasvavien talousvaikeuksien kanssa. Kuntaliitto arvioi syyskuussa, että kunnille kertyy verotuloja vuoden loppuun mennessä 600 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Lisäksi Kuntaliitto arvioi lokakuussa valtiovaranministeriön kuntatalousohjelmaa siten, ettei valtionosuuksien muutos kokonaisuudessaan merkitse kuntatalouden vahvistumista, vaan merkittävä osa valtionosuuden kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua.
Me Kuntamaisemassa olemme tehneet yli kymmenen vuotta töitä kuntien talouden tasapainottamisen parissa, ja meille on kertynyt laaja asiantuntemus kuntakentästä sekä ainutlaatuinen vertailuaineisto eri kuntien tilanteesta ja todellisista kustannuksista.
Työskennellessämme kuntien talouden tasapainottamiseen parissa olemme huomanneet toistuvia seikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kustannusten hillitsemiseksi lähes jokaisessa kunnassa. Kokosimme näistä kuuden kohdan tarkistuslistan.
1. Kouluverkko
Kouluverkon rakenteeseen vaikuttaa oleellisesti ikäluokkien pieneneminen. Kun palveluiden kysyntä kunnassa vähenee, pienistä kouluista loppuvat vääjäämättä oppilaat. Jos kunnan palveluverkko on hajanainen, kannattaa tilanteeseen reagoida nopeasti.
Kouluverkon tiiviistäminen keskustassa sijaitsevaan isoon yksikköön ei ole kunnissa helppo päätös, eikä sitä aina voi perustella myöskään kustannustasolla. Pienen kyläkouluyksikön oppilaskohtainen hinta voi olla kilpailukykyinen muun kouluverkon kanssa, mutta usein toiminta on tällöin tiivistetty jo toimimaan muutamassa ryhmässä. Tällöin kustannustasotarkastelun yhteydessä täytyy perehtyä myös tilojen kuntoon ja mahdolliseen korjausvelkaan. Syrjemmällä sijaitsevat pienet yksiköt ovat usein kuntoluokaltaan heikkoja eikä peruskorjaus ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Samaan aikaan oppilasmäärä laskee koko kunnassa ja kaikki oppilaat mahtuisivat nyt keskustan yksikköön. Mikäli päätetään siirtyä uuteen, isompaan yksikköön, kannattaa varmistaa, että se toimii vertaisiinsa nähden tehokkaasti.
Kouluverkon supistaminen on aina vaikea päätös, jossa puhutaan myös arvovalinnoista ja kylien vetovoimasta. Toisaalta monet kunnat ovat taloudellisten realiteettien edessä pakotettuja tekemään uudistuksia, kun oppilaita ei yksinkertaisesti riitä. Kouluverkon supistaminen vaikuttaa usein myös alentamalla ruokapalveluista ja kiinteistökannasta aiheutuvia kustannuksia.
2. Ruokapalvelut
Ruokapalveluiden kohdalla voidaan nyrkkisääntönä sanoa, että mitä enemmän kunnassa on pieniä keittiöitä, sitä huonompi on yleensä tehokkuus. Pienissä yksiköissä myös sijaisten käyttö, esimerkiksi sairaspoissaolojen yhteydessä, heikentää ruokapalveluiden tehokkuutta. Palvelutuotannon verkon muutoksilla voidaan saavuttaa kunnassa usein kustannussäästöjä.
On huomioitava, että kunnassa on saatettu tehdä ruokapalveluihin liittyviä strategisia valintoja, kuten panostaminen lähi- tai luomuruokaan. Kunnilla onkin tärkeää olla myös tietoa eri strategisten valintojen ja arvovalintojen hinnoista ja vaihtoehtoiskustannuksista.
3. Hallinnon ja muiden tukipalveluiden henkilöstömitoitus
Kuntien tukipalveluissa, kuten talous- ja henkilöstöhallinnossa, on tapahtunut vuosien varrella paljon muutoksia – esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtynyt osassa kunnissa kuntayhtymän vastuulle, jolloin hallinnon pitäisi myös skaalautua sen mukaisesti. Henkilöstömitoituksen muutoksia voidaan sopeuttaa mm. eläköitymisen, työnkuvien muutosten, irtisanomisten tai ulkoistusten kautta.
Keskushallinnon rooli on muuttunut muutenkin perinteisistä hallinnon töistä yhä vaativampiin asiantuntijatehtäviin digitalisaation ja monituottajamallien myötä. Henkilöstön tarve on määrällisesti vähentynyt, mutta toisaalta uudet asiantuntijaroolit ovat vaativampia ja usein kovemman palkkaluokan mukaisia, jolloin säästö ei ole itsestään selvää. Kunnassa kannattaisikin käydä hallinnon työnkuvat läpi ja pohtia esimerkiksi ulkoistusten mahdollisuuksia.
4. Kiinteistökanta
Kuntien infrastruktuuri on rakennettu pitkälti perustuen 70-luvun ennusteisiin, jolloin väestön ajateltiin kasvavan kunnissa 2010-luvulla. Nykytilanne on kuitenkin täysin päinvastainen – maaseutu tyhjenee ja uusimmat väestöennusteet ovat entistä synkempiä.
Tämä tarkoittaa, että kunnissa on yksinkertaisesti liikaa kiinteistöjä väestöön nähden, ja lisää jää käteen, kun verkkoa supistetaan. Tällöin tyhjiin kiinteistöihin kohdistuu usein myös kunnossapitoon liittyviä piilokustannuksia. Tyhjistä neliöistä, esim. kouluverkon supistumisen myötä poistuvista kiinteistöstä, kannattaa yleensä hankkiutua eroon: purkaa, vuokrata tai myydä.
Monet kunnat kamppailevat kiinteistöjen homeongelmien kanssa ja korjausvelkaa on kertynyt laajalti. Kiinteistömassaa onkin syytä arvioida kriittisesti. Karsiminen on avainasemassa, mutta se ei aina ole helppoa, sillä kiinteistöissä saattaa olla vielä tasearvoa jäljellä. Tällöin on tärkeää arvioida purkukustannusten takaisinmaksuaikaa. Kiinteistökanta täytyy joka tapauksessa sopeuttaa muuttuneeseen tarpeeseen.
5. Ikäihmisten palvelurakenne
Väestön ikääntyminen aiheuttaa kunnissa tällä hetkellä todella isoja kasvupaineita taloudelle. Kustannukset kasvavat lähes vääjäämättä jo pelkän ikääntymisen johdosta, ja erityisesti kasvupaineet ovat isot niissä kunnissa, joissa palvelurakenne on raskas. Palvelurakenteen tarkoituksenmukaisuudella on jopa palveluntuotannon tehokkuutta merkittävämpi vaikutus syntyviin kustannuksiin. Tämän päivän ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. On kriittistä, että ikäihmiset saadaan ohjattua oikeisiin paikkoihin hoitoon. Tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään tuomalla kotihoito ja muut tarvittavat palvelut asukkaalle kotiin. Tämä on usein myös ikäihmisten oma toivomus.
Ongelmat kunnissa kilpistyvät usein siihen, että tehostetun palveluasumisen parissa on liian suuri määrä ikäihmisiä, mikä voi johtua mm. aiemmista löyhemmistä kriteereistä. Samalla jonossa saattaa olla paljon uusia palveluntarvitsijoita, jolloin paine lisätä paikkoja jopa epätarkoituksenmukaisesti on suuri. Ensimmäiseksi kunnassa kannattaakin käydä läpi palveluohjaus ja palvelujen saantikriteerit sekä laskea ennusteet tulevalle palvelutarpeelle. Vertailutieto tukee niin toimivan palveluohjauksen toteutusta kuin tulevaisuuden palvelurakenteen suunnittelua.
Toinen asia, joka nousee palveluiden kysynnän kasvaessa jatkuvasti keskusteluun, on palveluiden tuotantotapa: tuotetaanko palvelut itse vai ostetaanko ne yksityiseltä? Jos käytetään ostopalveluita, onko mahdollista päästä kustannussäästöihin verrattuna omaan tuotantoon? Kun oman tuotannon tehokkuus on selvillä, tuottamisen vaihtoehtoja voidaan vertailla ja valita niistä oman strategian mukainen yhdistelmä.
6. Lapset ja nuoret
Yleinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne puhuttaa paljon kunnissa, sillä lastensuojelun kustannukset ovat nousseet monessa paikkaa, mikä herättää herkästi huolta kuntapäättäjissä. Kunnissa ei silti ole välttämättä selkeää käsitystä siitä, millä tasolla omat kustannukset liikkuvat suhteessa muihin. Valitettavasti yleisenä trendinä on kustannusten nousu mm. kiireellisten sijoitusten ja psykiatristen palveluiden kasvavan kysynnän seurauksena, mutta lähtötilanteet vaihtelevat merkittävästi.
Lastensuojelun kustannukset ovat kokonaisuutena merkittävä kysymys, sillä yhden lapsen sijoitus voi maksaa kunnalle jopa 100.000 € vuodessa, jolloin muutamankin lapsen sijoituksen välttäminen voi olla pienessä kunnassa merkittävä säästö – inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan. Lastensuojelun kustannuksia on myös vaikea ennakoida, mikä lisää tarvetta ennaltaehkäisylle ja vertailutiedolle hyvistä käytännöistä ja kustannustasosta muissa kunnissa.
Kaikissa kunnissa on omat haasteensa. Päätöksenteon tueksi on tärkeä arvioida, onko kunnassa tarpeesi tietoa todellisesta taloudellisesta tilanteesta. Saadakseen laajoja vaikutuksia kunnan talouteen on lähes poikkeuksetta puututtava rakenteisiin sekä palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen. Pienet paikkaukset eivät pelasta kriisikunnaksi ajautumassa olevaa ahdingosta. Ennen kaikkea kunnan pitäisi sitoutua selkeiden, analysoituun tietoon perustuvien tavoitteiden asettamiseen ja niiden pitkäaikaiseen seurantaan riittävän tiiviisti, jolloin korjausliikkeitä voidaan tehdä jatkuvasti.
Ville Niukko, liiketoimintajohtaja, Kuntamaisema
p. 050 525 5645 / ville.niukko@kuntamaisema.fi
Laura Käsmä, johtaja, tietojohtamisen ratkaisut (sote), Kuntamaisema
p. 040 585 1011 / laura.kasma@kuntamaisema.fi
Kuntamaisema Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita kuntien, kaupunkien ja yhteistoiminta-alueiden johtamiseen ja tietotarpeisiin. Olemme Suomen johtava kuntien toiminnanohjauspalveluita tuottava yritys. Kuntamaisema on osa Nordic Healthcare Group -konsernia.
Alkuperäinen juttu on julkaistu NHG Näkökulmissa 25.10.2019.