Kustannusrakenneselvitys ja tiekartta tukevat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelua
Etelä-Pohjanmaan tulevan hyvinvointialueen muodostaa 18 eri kuntaa. Valmistelun tueksi Etelä-Pohjanmaalla päätettiin laatia yhdessä Nordic Healthcare Groupin (NHG) ja Kuntamaiseman asiantuntijoiden kanssa tiekartta sekä kartoittaa kustannusrakenne objektiivisella laskelmalla, joka antaa kuvan rahoituksen riittävyydestä tulevaisuudessa, haasteista ja menestystekijöistä. Tiekartta vastasi kysymyksiin siitä, mitä alueella toivotaan valmistelulta ja mikä on kriittistä. Se toimiikin Etelä-Pohjanmaalla päivittäisenä työkaluna muutoksen johtamisessa.
”Toisin kuin osassa tulevia hyvinvointialueita, Etelä-Pohjanmaan taustalla ei ole vapaaehtoista maakuntakohtaista kuntayhtymää, vaikka vuosien varrella alueella onkin ollut hyvää yhteistyötä. Tämä tarkoittaa, että valmistelua on lähdetty rakentamaan puhtaalta pöydältä – yhdenmukaistamisen tarve on suuri ja aikataulu tiivis,” kertoo Etelä-Pohjanmaan muutosjohtaja Tanja Penninkangas.
Rahoituslaskelman analysoinnin ja kustannustietojen yhteenkokoamisen tarkoitus oli auttaa tulevaa hyvinvointialuetta arvioimaan nykytilaa objektiivisesti NHG:n Kuntamaiseman asiantuntijoiden tuella. Valmisteluprosessissa järjestettiin eri osa-alueiden edustajien kanssa organisaatiokohtaisia kuulemistilaisuuksia ja työpajoja, jotta kaikkien näkemykset saatiin esiin.
”Halusimme selvittää, mihin rahaa menee, miten menestymme tulevaisuudessa ja missä ovat kipukohdat. Eri edustajien kuuleminen oli keskeistä tässä prosessissa. Tausta-aineistojen ja kuulemisten perusteella saimme myös tiedot vertailukelpoisiksi,” Penninkangas kertoo.
Etelä-Pohjanmaa rakensi lisäksi tiekartan hyvinvointialueen valmistelun tueksi yhdessä NHG:n asiantuntijoiden kanssa. Tiekartan tekeminen lähti liikkeelle tausta-aineiston hankkimisella ja avainhenkilöiden haastatteluilla – mukaan osallistettiin laaja-alaisesti perus- ja erityistason sote-johtajia ja edustajia, pelastustoimen edustajia, poliittisen seurantaryhmän jäseniä ja VATE jaostoineen.
Tiekartan tärkein tehtävä on varmistaa, että kriittiset osatehtävät tulevat tehtyä ajallansa. Etelä-Pohjanmaalla on kymmenen eri jaostoa, jotka tekevät valmistelutyötä – lisäksi VATE ja pela tekevät valmistelua vielä erikseen.
”Tiekartta on meille päivittäinen, konkreettinen työkalu, joka antaa realistisen tilannekuvan. Sillä tarkastellaan aikataulua ja siitä näemme jatkuvasti, milloin osatehtävien on oltava valmiina. Tiekartta on myös jaostokohtainen ja kuukauden vaihteessa jaostojen puheenjohtajat ja pelastusjohtaja täyttävät tiekarttaa omalta osaltaan. Sitä kautta pääsemme arvioimaan valmistelun etenemistä niin jaostojen kuin kokonaisuuden kannalta. Lisäksi pystymme siirtämään tiedot suoraan ministeriön kansalliseen tiekarttaan Etelä-Pohjanmaan osalta,” Penninkangas kuvailee.
Yhteistyö NHG:n asiantuntijoiden kanssa on Penninkankaan mukaan ollut todella sujuvaa. Toiveita on kuunneltu ja muutoksia on tehty tarpeen mukaan. Asiantuntijat ovat olleet käytettävissä myös työpajojen välissä ja he ovat tulleet esittelemään raportteja iltakouluun.
”Yhteistyö on ollut erinomaista ja vastannut tarvettamme tiiviissä aikataulussa. Sirpalemaakunnille tällainen tiekartta ja rahoitusarvio toimivat mainiosti valmistelun tukena,” Penninkangas kiteyttää.